Tarina ihmisyyden ja virheiden hyväksymisestä

Olen joutunut tekemään työtä itseni kanssa hyväksyäkseni ihmisyyttäni eli sitä etten pysty kaikkeen niin hyvin kuin haluaisin. Ehkä sinäkin? 🤍

Siihen liittyen kerron tarinan Emmasta, joka oli aina asettanut itselleen korkeat vaatimukset ja pyrki olemaan hyvä, jopa täydellinen kaikessa mitä teki.

Emma oli kuitenkin alkanut huomata, että täydellisyyden tavoittelu ei tehnyt onnelliseksi. Päinvastoin, se aiheutti paljon stressiä ja joskus ahdistustakin. Hän tajusi, että asialle oli tehtävä jotain ja opittava hyväksymään omaa ihmisyyttään, virheineen ja vajavaisuuksineen.

Emma päätti tehdä muutoksen elämässään. Hän alkoi harjoitella armollisuutta itseään kohtaan. Yritti antaa itselleen luvan tehdä virheitä ja oppia niistä, ja vähitellen se alkoikin toimia.

Emma ymmärsi, että virheet olivat osa ihmisenä olemista, ja niiden avulla hän voisi kasvaa ja kehittyä. Kun hän ei enää pelännyt virheiden tekemistä, saattoi hän myös kokeilla uusia asioita paljon rohkeammin. 

Emma alkoi myös jakaa avoimesti tunteitaan ja haavoittuvuuttaan muiden kanssa. Hän huomasi, että kun hän uskalsi näyttää heikkoutensa, ihmiset ympärillään tukivat ja ymmärsivät häntä paremmin. Tämä antoi hänelle rohkeutta ja voimaa hyväksyä itsensä vielä paremmin sellaisena kuin hän on.

Pian Emma huomasi, että kun hän alkoi hyväksyä itsensä virheineen, hänellä oli enemmän energiaa ja aikaa keskittyä asioihin, jotka tuottivat todellista iloa ja onnea. Hän alkoi nauttia elämän pienistä hetkistä eikä enää pyrkinyt täydellisyyteen.

Emma huomasi myös, että kun hän hyväksyi itsensä, hän myös hyväksyi muiden ihmisten vajavaisuudet ja virheet. Hän ei enää tuominnut muita, vaan näki jokaisessa ihmisessä ainutlaatuisuuden ja kauneuden.

Tarina on muistutus siitä, että kaikilla on virheitä ja vajavaisuuksia. Niiden hyväksyminen ja niiden kanssa työskentely voi avata oven onnellisuuteen ja auttaa löytämään paljon rohkeutta, uusia ovia ja todellisen merkityksen elämässä. 🤍